Blog Layout

SÄILÖX-TUOTTEET JA SÄILÖREHUANALYYSIN AMMONIAKKITYPPI

Jaakko Laine • lokak. 12, 2023

Tilojen teettämissä SÄILÖX-tuotteita sisältävissä säilörehuanalyyseissa on joissakin tapauksissa ammoniakkityppi ylittänyt viitearvoina käytetyn ylärajan. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt huolta rehun laadusta siitäkin huolimatta, vaikka muut rehusta mitatut laatuarvot ovatkin olleet viitearvoissa. 

Ammoniakkityppi kuvastaa rehun sisältämän valkuaisaineen hajoamista. Jos luku on korkea, rehun valkuaisarvo on huono. SÄILÖX-tuotteita käytettäessä saattaa ammoniakkityppi ylittää raja-arvon, mutta samalla kuitenkin rehun raaka-valkuainen, OIV-arvo (ohutsuolessa imeytyvä valkuainen) ja haihtuvat rasvahapot ovat kohdallaan. Näin ollen tulokset viittaavat siihen, että valkuaisen hajoamista ei ole tapahtunut siinä määrin kuin perinteisesti ammoniakkitypen määristä on päätelty.


Miksi on näin? Osasyynä lienee se, että SÄILÖX-tuotteita käytettäessä niiden sisältämässä natriumnitriitissä ( NaNO₂) on typpeä (atomimerkki N). Tämä typpi tulee rehuanalyysissä ammoniakkitypen lukuarvoon, eikä siltä osin kuvasta valkuaisen pilkkoutumista. Kuinka paljon ammoniakkityppeä voi syntyä lisätystä SÄILÖX-tuotteen määrästä riippuen on mahdollista laskea. Laskentakaava on seuraava:

Grammaa ammoniakkia/tonni rehua on yhtä kuin rehuun lisätty SÄILÖX-tuote litroina x 1000 x 1,2 x 17/6900 x SÄILÖX-etiketissä mainittu prosentti natriumnitriittiä. 


Kaavan muodostuksessa SÄILÖX ELITE on otettu esimerkkilaskelmaan. Jos ELITETTÄ on lisätty 4 litraa/tonni rehua, niin painoksi muutettuna sitä on 4 x 1,2 kg/tonni. ELITEN etiketissä natriumnitriitin pitoisuus on 20 painoprosenttia, joten ELITEN mukana on rehuun tullut natriumnitriittiä 4 x 1,2 x 20/100 kiloa tai 4000 x 1,2 x 20/100 grammaa. Natriumnitriitin molekyylipaino on 69, joten kemiassa määrän yksikkönä käytettyjä mooleja lisätyssä natriumnitriitissä on 4000 x 1,2 x 20/100 jaettuna 69:llä. Typpeä natriumnitriitissä on sama moolimäärä kuin nitriittiäkin. Typen atomipaino on 14, jolloin lisätty typpi, joka tulee natriumnitriitin mukana voidaan nyt laskea kertomalla natriumnitriittimoolit 14:ta. Saadaan (4000 x 1,2 x 20/100) x 14/69 grammaa typpeä. Tästä typpimäärästä syntyy ammoniakkia sama moolimäärä kuin mitä typpeäkin on. Typen ja siis myös ammoniakin moolimääriksi saadaan jakamalla typen atomipainolla (14) typen grammamäärä eli edellä mainittu (4000 x 1,2 x 20/100) x 14/69. Tulokseksi saadaan typen ja ammoniakin moolimääriksi sama eli  (4000 x 1,2 x 20/100)/69. Nyt kun tiedetään ammoniakin moolimäärä, voidaan siitä laskea ammoniakin painomäärä kertomalla se ammoniakin molekyylipainolla ( 17). Saadaan (4000 x 1,2 x 20/100) x 17/69 eli 4000 x 1,2 x 20 x 17/6900 grammaa ammoniakkia eli 236,5 grammaa ammoniakkia/tonni säilörehua, kun ELITETTÄ on käytetty 4 litraa/tonni rehua.

Tekijä Jaakko Laine 25 Apr, 2024
Yleisesti voidaan todeta, että ravintotietoiset kuluttajat eivät tyydy sianlihan osalta enää määrään vaan haluavat laatua. Sianlihan laadun mittareina on kirjallisuudessa esitetty muun muassa ruhon pH heti teurastuksen jälkeen (tavoite pH 6,3-6,7), lihan väri, mureus, vedensidonta, valuma ja rasvapitoisuus. Nämä lihan laatuominaisuudet eivät synny teurastamossa, vaan ne kehittyvät tilalla porsaan kasvaessa. Kriittisimmät vaikuttajat tässä prosessissa ovat luonnollisesti käytetty rehu, tiiviste ja mahdolliset muut kasvatuksen lisäaineet.
Tekijä Jaakko Laine 12 Oct, 2023
Tilojen teettämissä SÄILÖX-tuotteita sisältävissä säilörehuanalyyseissa on joissakin tapauksissa ammoniakkityppi ylittänyt viitearvoina käytetyn ylärajan. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt huolta rehun laadusta siitäkin huolimatta, vaikka muut rehusta mitatut laatuarvot ovatkin olleet viitearvoissa.
Tekijä Jaakko Laine 03 Oct, 2023
Homeet kuuluvat yhtenä ryhmänä eläviin organismeihin bakteerien, sienien, hiivojen ja levien lisäksi. Homeita esiintyy kaikkialla luonnossa, myös eläinten rehuun käytettävässä viljassa. Pysyäkseen elossa ja lisääntyäkseen homeet tarvitsevat ravintolähteen lisäksi vettä (kosteutta) ja sopivan lämpötilan (25-40°C). Elävät homeet tuottavat solunsa ulkopuolelle kemiallisia yhdisteitä. Osa yhdisteistä on myrkyllisiä, jolloin niistä käytetään yleisnimeä homemyrkky tai mykotoksiini.
Lisää viestejä
Share by: