Blogi
JAAKOLLA ON ASIAA
Toimitusjohtaja (Finlactic Oy)
Tekn. tri, emeritusprofessori
(Aalto-yliopisto, Biotuotetekniikka)
Yleisesti voidaan todeta, että ravintotietoiset kuluttajat eivät tyydy sianlihan osalta enää määrään vaan haluavat laatua. Sianlihan laadun mittareina on kirjallisuudessa esitetty muun muassa ruhon pH heti teurastuksen jälkeen (tavoite pH 6,3-6,7), lihan väri, mureus, vedensidonta, valuma ja rasvapitoisuus. Nämä lihan laatuominaisuudet eivät synny teurastamossa, vaan ne kehittyvät tilalla porsaan kasvaessa. Kriittisimmät vaikuttajat tässä prosessissa ovat luonnollisesti käytetty rehu, tiiviste ja mahdolliset muut kasvatuksen lisäaineet.
Tilojen teettämissä SÄILÖX-tuotteita sisältävissä säilörehuanalyyseissa on joissakin tapauksissa ammoniakkityppi ylittänyt viitearvoina käytetyn ylärajan. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt huolta rehun laadusta siitäkin huolimatta, vaikka muut rehusta mitatut laatuarvot ovatkin olleet viitearvoissa.
Homeet kuuluvat yhtenä ryhmänä eläviin organismeihin bakteerien, sienien, hiivojen ja levien lisäksi. Homeita esiintyy kaikkialla luonnossa, myös eläinten rehuun käytettävässä viljassa. Pysyäkseen elossa ja lisääntyäkseen homeet tarvitsevat ravintolähteen lisäksi vettä (kosteutta) ja sopivan lämpötilan (25-40°C). Elävät homeet tuottavat solunsa ulkopuolelle kemiallisia yhdisteitä. Osa yhdisteistä on myrkyllisiä, jolloin niistä käytetään yleisnimeä homemyrkky tai mykotoksiini.
Emakkokohtainen porsastuotanto on genetiikan edistymisen myötä kasvanut voimakkaasti. Tähän positiiviseen tuotantotrendiin liittyy myös haittoja, kuten syntymäpainon aleneminen, korostuneet fyysiset erot porsaiden välillä sekä kilpailu emakon nisistä ja maidosta sekä varsinkin sen terveysvaikutteisesta ternimaito-komponentista.
Jossain määrin yksinkertaistaen voidaan väittää, että porsaiden ja lihasikojen kasvatuksessa pyrkimyksenä on hyvä päiväkasvu mahdollisimman edullisella rehuhyötysuhteella. Tämän tavoitteen perusedellytyksenä on terve ja hyvinvoiva eläin. Terveyttä ja ravinteiden imeytymistä (kasvu, rehuhyötysuhde) puolestaan määrittää suoliston oma terveys. Sitä uhkaavista tekijöistä yhtenä merkittävimmistä pidetään homemyrkkyjä.
Vesi on sikojen ruokinnassa suurin yksittäinen komponentti. Pienen porsaan (1,5 kg) ruumiinpainosta 82 % on vettä ja 9-kiloisena 53 %. Monissa eläimen fysiologisissa toiminnoissa vesi on välttämätön hyödyke. Näitä ovat kehon lämmön säätely, ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetus, sisäeritysprosessit ja maidon tuotanto.
Vieroitus on porsastuotannon kriittisin vaihe. Siirtyminen imetyksestä kiinteään ravintoon on muutos, joka aiheuttaa porsaassa stressiä. Tämä voi ilmetä muun muassa rehusta kieltäytymisenä. Ravintoaineiden riittämättömyyden seurauksena suoliston kehitys hidastuu, syntyy terveysongelmia ja lopputuloksena on heikosti tuottava lihasika.
EU:n kielto lääkinnällisen sinkin käytöstä astuu siirtymäajan jälkeen voimaan kesäkuussa 2022. Mitä keinoja on silloin käytettävissä ripulin torjuntaan? Tätä kysymystä käsiteltiin Kööpenhaminassa 17-18.6.2019 järjestetyssä konferenssissa nimeltä ”ZEROZINC SUMMIT 2019”. Tilaisuudessa esiin tuotujen rehun lisäaineiden joukossa fytokemikaalit näyttäytyivät tehokkailta ja toimivilta ei pelkästään ripulin vaan myös muiden sikatiloilla tuttujen patogeenien (taudinaiheuttajien) torjunnassa. Fytokemikaaleja ovat lukuisa joukko kasvikunnan tuottamia bioaktiivisia yhdisteitä. Mitä ne tarkemmin ottaen ovat, ja mikä on niiden tauteja torjuva mekanismi? Tätä kysymystä on tarkemmin käsitelty Hanna-Leena Alakomin väitöskirjassa ” Gram-negatiivisten bakteerien ulkokalvon heikentäminen. Keino parantaa mikrobiologista turvallisuutta” (Espoo 2007, VTT Publications 638).
Miten voimme auttaa? Älä epäröi ottaa yhteyttä.
Finlactic Oy
040 900 7980
asiakaspalvelu@finlactic.fi
Teollisuustie 8
32810 Kokemäki
Tuotteet
Tilaa uutiskirjeemme
Contact Us
